Raskausaikana keho muuttuu ja valmistautuu uuden elämän syntyyn. Osa odottavista äideistä kärsii häpyluuliitoksen löystymisestä aiheutuvista kivuista, joita kutsutaan liitoskivuiksi. Liitoskivut ovat vaarattomia, mutta odottajalle ikäviä ja pahimmillaan jopa invalidisoivia. Kipuja on onneksi mahdollista helpottaa. Tärkeässä roolissa ovat lantion aluetta tukevien lihasten vahvistaminen ja kehonhuolto.
Liitoskivut (symfyysikivut) ovat odotusaikana ilmeneviä kipuja, jotka johtuvat häpyluuliitoksen löystymisestä. Häpyluuliitos eli symfyysi pitää yhdessä lantion etuseinämää, johon kuuluvat rusto sekä ylemmät ja alemmat häpysiteet. Häpyluuliitoksen löystymisen aiheuttaa munasarjojen erittämä relaksiinihormoni, joka rentouttaa nivelistöä ja nivelsiteitä valmistaen näin kehoa tulevaan synnytykseen.
Häpyluuliitoksen löystyminen alkaa ensimmäisen raskauspuoliskon aikana ja lisääntyy raskauden loppua kohti. Loppuraskaudessa lantiorengas ei ole enää jäykkä, vaan joustaa sikiön koon mukaan. Liitoskivut alkavat usein raskauden toisella kolmanneksella, mutta niitä voi joskus ilmetä jo ensimmäisen kolmanneksen aikana. Liitoskivut voimistuvat raskauden edetessä ja pahimmillaan kivut ovat loppuraskauden aikana.
Kuten jokainen odotus, myös liitoskivut ovat hyvin erilaisia ja yksilöllisiä. Häpyluuliitoksen löystyminen ei aiheuta kaikille kipuoireita. Osalla odottavista äideistä liitoskipuja ei ole lainkaan, osalla kivut ovat lieviä ja niiden kanssa pärjää. Jotkut äidit kärsivät hyvin voimakkaista liitoskivuista, jotka haittaavat arkielämää ja laskevat toimintakykyä.
Liitoskivut tuntuvat häpyliitoksen alueella, alavatsassa, reisissä tai nivusissa. Kipu voi olla toispuoleista ja tuntua myös alaselässä, pakaroissa tai lonkissa. Liitoskivut voivat olla säteileviä tai viiltäviä, ja jotkut äidit kuvailevat kivun tuntuvan terävänä ja repivänä, ikään kuin puukon iskuina.
Lantiosta saattaa kuulua napsuvaa ääntä ylös noustessa ja liikkeelle lähtiessä tai portaiden nouseminen ja jalkojen avaaminen on kivuliasta. Liitoskivut tuntuvat useimmiten kävellessä tai juostessa, kun alaraajoihin kohdistuu tärähdyksiä, mutta kipu voi viiltää myös istuma-asentoa vaihtaessa.
Häpyluuliitoksen liiallinen liikkuvuus voi olla niin kivuliasta, että kävely tai pystyasennossa oleminen on raskauden viimeisinä viikkoina mahdotonta. Liitoskipujen ja lonkkien muuttuneen asennon vuoksi loppuraskaudessa on tyypillistä puolelta toiselle vaappuva ”ankkakävely”.
Liitoskivut eivät ole vaarallisia eivätkä este liikunnalle. Raskausaikana kannattaa pysyä aktiivisena ja liikkua kipujen ja oman voinnin rajoissa, jotta kunto pysyy yllä ja palautuminen synnytyksen jälkeen on nopeampaa. Väkipakolla ei kannata liikkua, eikä tieten tahtoen provosoida kipua!
Kipu on useimmiten voimakkainta liikkeelle lähtiessä, mutta helpottuu jonkin verran liikkeen jatkuessa. Jos liikkuminen tuntuu pahalta, aiheuttaa supistuksia tai rasitus pahentaa liitoskipuja, kannattaa kuunnella omaa kehoaan, ottaa rauhallisesti ja levätä.
Jalkoihin tärähdyksiä aiheuttavat lajit, kuten kävely ja juoksu, eivät välttämättä tunnu hyvältä, eivätkä voimakkaissa liitoskivuissa ole mahdollisiakaan. Voit kokeilla esimerkiksi uintia, joka on liitoskivuista kärsivälle lempeä liikuntamuoto. Uintia voi jatkaa turvallisesti niin kauan, kun kohdunsuu on kiinni, jolloin tulehdusriskiä ei ole.
Liitoskivut ovat ikäviä ja hankala vaiva, joka vaikuttaa odottajan jaksamiseen ja toimintakykyyn. Liitoskivut voivat viedä yöunet, jos sopivaa ja kivutonta nukkumisasentoa ei löydy tai vihlonta herättää aina asentoa vaihtaessa. Usein paras nukkuma-asento on kylkiasento, jossa liitoskipuja voi helpottaa laittamalla lisäksi polvien ja nilkkojen väliin tyynyt tueksi. Tähän voi myös käyttää pitkää vartalotyynyä.
Liitoskipujen helpottamisessa on tärkeää lantion alueen lihasten vahvistaminen ja lihaskunto. Liitoskivuista kärsivä odottaja tarvitsee lantion aluetta tukevien lihasten vahvistamista, kehonhuoltoa ja liikettä lantion alueelle. Lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota ryhtiin ja hyvään asentoon – seistessä paino on pidettävä tasaisesti molemmilla jaloilla ja kaikki nostot tulee tehdä ergonomisesti.
Jotkut odottavat äidit ovat saaneet apua lantion tukivyöstä, joka tukee selkää, lantiota ja alavatsaa. Tukivyö nostaa kohtua ylöspäin ja näin helpottaa painetta häpyliitoksen alueella. Tukivyötä voi käyttää paitsi liikuntaa harrastaessa myös muulloinkin.
Harjoittelussa kannattaa muistaa myös lantionpohjan lihasten vahvistaminen ja rentouttaminen. Lantionpohjalihakset ovat raskausaikana kovilla, koska ne kannattelevat sisäelinten lisäksi myös vauvan, lapsiveden, istukan ja kohdun painoa. Säännöllinen lantionpohjalihasten treeni nopeuttaa synnytyksestä toipumista.
Jos kipuun liittyy alaraajojen puutumista ja tunnottomuutta tai liitoskivut ovat niin voimakkaita, että ne rajoittavat huomattavasti arjesta suoriutumista, kannattaa ottaa asia puheeksi neuvolassa.
Kovat liitoskivut saattavat pakottaa odottavan äidin sairaslomalle, varsinkin jos työ on fyysisesti raskasta tai sisältää paljon kävelyä tai seisomista. Myös istumatyö voi käydä liitoskivun vuoksi kestämättömäksi. Joskus kivut häpyluuliitoksen alueella, nivusissa ja häntäluussa ovat niin kovia, ettei istuma-asennossa ole mahdollista olla työpäivän mittaista aikaa.
Liitoskivut voivat jatkua vielä synnytyksen jälkeenkin, sillä relaksiinihormoni pysyy edelleen koholla varsinkin imettävillä äideillä. Heti synnytyksen jälkeen oireena on yleensä alaraajojen liikuttamiseen liittyvä kipu tai arkuus häpyluuliitoksessa.
Raskaus muuttaa asentoa, ryhtiä ja keskivartalon lihasten toimintaa, eikä muutos häviä hetkessä synnytyksen jälkeen. Ryhtiä, lantionpohjan ja keskivartalon lihasten toimintaa täytyy harjoitella uudelleen. Palautuminen vie aikaa, ole lempeä itsellesi!
”Ensimmäisessä raskaudessa liitoskipuja ei ollut lainkaan. Toisessa raskaudessa liitoskivut alkoivat jo ennen puolta väliä. Oireet alkoivat viiltävänä kipuna lantion seudulla, lähinnä nivusten alueella ja häpyluussa. Kipua tuntui ensin rasituksen jälkeen. Kauppareissun jälkeen ihmettelin kipuja, ja olin huolestunut siitä, onko vauvalla kaikki hyvin. En aluksi tiennyt, että kyse on liitoskivuista.
Raskauden edetessä liitoskivut pahenivat. Lopulta tuntui siltä, että haluan katkaista itseni mahan alta kahtia. Jouduin jäämään kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa sairaslomalle, koska en pystynyt olemaan jalkeilla pitkiä aikoja. Kipu oli jatkuvaa ja viiltävää, eikä missään asennossa ollut hyvä olla. En saanut öisin nukuttua, vaikka kokeilin eri asentoja ja otin vartalotyynyn avuksi.
Kolme viikkoa ennen laskettua aikaa tehtiin lääkärin kanssa päätös, että synnytys käynnistetään seuraavalla viikolla. Liitoskivut olivat yltyneet niin voimakkaiksi, että tarvitsin kävelemiseen tukea enkä päässyt aamuisin sängystä itse ylös, vaan tarvitsin mieheni nostoavuksi.”
Äiti 31 vuotta, kaksi lasta
Lähde: Tiitinen Aila: Häpyliitoksen kivut (symfyysikivut) raskauden aikana https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00274
Erilaiset selkävaivat ovat hyvin yleinen ongelma raskausaikana. Alaselkäkipu on selkäranka- tai lihasperäistä, ja sille altistavat muun muassa huono lihaskunto, ylipaino ja työssä tuleva kuormitus. Alaselkäkipua voidaan hoitaa ja ennaltaehkäistä liikunnalla sekä huolehtimalla ergonomiasta ja lihaskunnosta.
Raskausaikana keho muuttuu ja valmistautuu uuden elämän syntyyn. Osa odottavista äideistä kärsii häpyluuliitoksen löystymisestä aiheutuvista kivuista, joita kutsutaan liitoskivuiksi. Liitoskivut ovat vaarattomia, mutta odottajalle ikäviä ja jopa invalidisoivia. Kipuja on onneksi mahdollista helpottaa.
Mikä se on ja millaisia oireita se aiheuttaa? Miljoonat naiset ympäri maailmaa kärsivät erilaisista lantionpohjaan liittyvistä ongelmista ja jopa puolelle kehittyy gynekologinen laskeuma jossain vaiheessa elämäänsä. Näistä vain 10-20% hakeutuut hoitoon vaivan vuoksi.
